Tekstikoko
  • +

Keskonen apnea.jpgKeskosvauvojen mahdolliset terveysongelmat

Hengitystiehyt- ja hengitysongelmat

Hengityskatkokset ja sydämen harvalyöntisyys

Hengityskatkoksia ja harvalyöntisyyttä esiintyy lähinnä erittäin tai hyvin pienipainoisilla keskosvauvoilla. Yleensä hengityskatkokset johtuvat keuhkojen epäkypsyydestä ja ne kuuluvat kehitysvaiheeseen. Joskus hengityskatkokset saattavat johtua myös esim. infektiosta, lämmönsäätelyn kehittymättömyydestä tai siitä, että hengitystä säätelevä alue aivoissa ei ole vielä täysin kehittynyt.

Yleensä apneataipumus paranee tai häviää keskosvauvan kasvaessa. Katkokset saattavat olla 5 – 10 sekunnin mittaisia. Osa katkoksista korjaantuu itsekseen ja vauva alkaa itse hengittää normaalisti, osa lapsista tarvitsee pehmeää herättelyä. Yli 20 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia nimitetään apneaksi. Hengityskatkoksen vuoksi vauvan voi muuttua väriltään kalpeaksi tai siniseksi. Lisäksi vauva voi mennä veltoksi ja sydämen syke voi hidastua; tätä kutsutaan bradykardiaksi (sydämen harvalyöntisyys).

Apneaa hoidetaan mm. seuraavasti:

  • Keinuttamalla tai herättelemällä vauvaa hellästi (stimuloimalla)
  • Hengitystä stimuloivilla lääkkeillä
  • Ylimääräisellä hapella
  • CPAP-ylipainelaitteella
  • Hengityskoneen avulla (vakavammissa tapauksissa)

Vastasyntyneen ohimenevä takypnea (TTN)

Vastasyntyneen ohimeneväksi takypneaksi kutsutaan nopeaa hengitystä, joka normalisoituu vähitellen muutaman ensimmäisen tunnin tai vuorokauden kuluessa. Takypnea johtuu siitä, että vastasyntyneillä keuhkoissa oleva kosteus ei keskosvauvoilla poistu helposti. TTN:n oireet muistuttavat RDS-taudin (hengitysvaikeusoireyhtymä) oireita. Hoitona käytetään vauvalle annettavaa lisähappea, jota voidaan antaa useilla eri tavoilla.

RDS-tauti (hengitysvaikeusoireyhtymä)                                 

RDS-tauti tunnetaan myös nimellä hyaliinimembraanitauti. Tila on yleinen keskosilla, joiden keuhkot eivät ole täysin kehittyneet. Epäkypsät keuhkot eivät tuota riittävästi pinta-aktiivista ainetta (surfaktanttia)  – saippuamaista nestettä, joka verhoaa kalvomaisesti keuhkojen pieniä keuhkorakkuloita (alveoli). Surfaktantti ylläpitää keuhkorakkuloiden pintajännitystä ja helpottaa niiden aukipysymistä. Jos keuhkorakkulat eivät laajene helposti, keuhkot eivät pysty ottamaan ilmaa, josta verenkiertoon tulisi happea.

RDS-taudin oireita ovat:

  • Nopea hengitys / hengitysvaikeudet
  • Nariseva ääni
  • Kylkiluiden ja rinnan keskiosan vetäytyminen sisään joka hengenvedolla
  • Sierainten laajentuminen (”nenäsiipihengitys”)

RDS-tautia voidaan ehkäistä jo raskauden aikana äidille annettavalla kortisonihoidolla. Synnytyksen jälkeen RDS-tautia voidaan ehkäistä ja hoitaa vauvalle annettavalla surfaktanttihoidolla. RDS-tautia hoidetaan myös antamalla vauvalle lisähappea happikaapissa, CPAP-laitteen kautta (nenäylipainehoito) tai hengityskoneen avulla.

Ilmavuodot

Joskus vauvalle voi kehittyä ilmarinta, jos keuhkorakkuloita rikkoutuu ja ilmaa pääsee vuotamaan keuhkoja ympäröivään tilaan. Ilmavuotoa tapahtuu useimmiten vauvoilla, joiden keuhkot ovat vielä epäkypsät. Tällöin lapsen tilaa seurataan tarkasti. Hänelle saatetaan antaa hengitystä tukevaa hoitoa tai hänelle saatetaan asentaa ihon läpi dreeni, jolla ilmaa johdetaan pois keuhkopussista.

BPD (bronkopulmonaalinen dysplasia) / Krooninen keuhkosairaus (CLD)

Keskosvauvat, joilla on keuhkojen epäkypsyyden tähden hankalia keuhko-ongelmia tai RDS-tauti, voivat sairastua BPD-/CLD-tautiin. Syitä, miksi vauvalle kehittyy BPD-/CLD-tauti, on useita, mm. keuhkovaurio pitkäaikaisen hengityskonehoidon jälkeen, infektio, pitkittynyt lisähapen käyttö tai riittämätön ravitsemus.

BPD-/CLD-taudin oireita ovat:

  • Nopea, vaikeutunut ja pinnallinen hengitys
  • Hengityksen vinkuminen
  • Kylkiluiden ja rinnan keskiosan vetäytyminen sisään joka hengenvedolla

Yleensä BPD-/CLD-tauti todetaan silloin, jos vauva tarvitsee lisähappea vielä kuukautta ennen alkuperäistä laskettua aikaa. Osa BPD-/CLD-tautia sairastavista vauvoista voi tarvita lisähappea pitkään syntymän jälkeen, jopa päästyään jo kotiin. Tilaa voidaan hoitaa mm. tukemalla vauvan hengitystä, antamalla ravinnossa ylimääräisiä kaloreita kasvua varten tai lääkkeillä. Ajan mittaan ja hoidon jatkuessa useimmat vauvat, joilla on BPD-/CLD-tauti, kasvavat yleensä eroon keuhko-ongelmista.